Virka

Piispa on hiippakunnan sekä hengellinen että hallinnollinen johtaja. Kirkossa johtajuus on kuitenkin lähtökohdiltaan erilaista kuin muualla yhteiskunnassa. Koska kristillinen kirkko on perusolemukseltaan hengellinen yhteisö, kirkon varsinainen johtaja on Kristus itse, "sielujen paimen ja kaitsija". Siksi piispan ja kaikkien kirkollisten vallankäyttäjien tulee olla palvelijoita.

Kirkossa valta kuuluu yhtäältä sen kaikille kastetuille jäsenille. Heitä valitaan päättämään kirkon yhteisistä asioista erilaisiin luottamuselimiin sekä paikallisen seurakunnan, hiippakunnan että kokonaiskirkon (valtakunnallisella) tasolla.

Toisaalta kirkon jäsenet ovat jo varhain valinneet palvelijoikseen pappeja ja piispoja. Heidän yhteinen päätehtävänsä on julistaa Jumalan sanaa ja hoitaa sakramentteja. Tästä hengellisestä perustehtävästä seuraa vastuuta myös monista muista kysymyksistä kirkon elämässä.

Sana piispa tulee kreikan kielen sanasta episkopos, päällekatsoja. Piispa on "esipaimen" eli "seurakuntien ja pappien ylin kaitsija". Tämä sanonta muistuttaa siitä vanhasta ajatuksesta, että piispa on ensisijaisesti hiippakunnan paikallisseurakuntien sekä niissä työskentelevien pappien, diakonien ja muiden työntekijoiden hengellinen esimies.

Tuomiokapituli

Hiippakunnan toimintaa johtaa yhdessä piispan kanssa tuomiokapituli. Sanan tuomio tulee latinan sanasta domus, joka tarkoittaa taloa. Tuomiokirkko, hiippakunnan pääkirkko, on samaa sanajuurta. Kapitulista puhutaan, koska aikoinaan piispan taloon kokoontui pappeja, jotka yhdessä lukivat kappaleita Raamatusta. Helsingin tuomiokapitulissa näin tehdään yhä.

Nykyään tuomiokapituliksi nimitetään sekä päätöksiä tekevää hallintoelintä, kollegiota, että hiippakunnan virastoa. Kollegioon kuuluvat piispa, tuomiorovasti, lakimiesasessori, kaksi sivutoimista pappisasessoria, jotka hiippakunnan papisto on valinnut määräaikaisiksi edustajikseen hiippakunnan hallintoon, hiippakuntadekaani ja maallikkojäsen. Lisäksi istunnoissa on läsnäolo- ja puheoikeus hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla. Esittelijöinä toimivat tuomiokapitulin viranhaltijat, joista yleensä esittelijöinä toimivat piispa, pappisasessorit, lakimiesasessori, dekaani ja notaari. Pöytäkirjaa pitää notaari.

Hallintoelimenä ja virastona tuomiokapituliin kuuluu toistakymmentä työntekijää. Piispan lisäksi kapitulissa on mm. lakimiesasessori, joka toimii hiippakunnan lainopillisena asiantuntijana, notaari, joka toimii tuomiokapitulin sihteerinä sekä tuomiokapitulin rahastonhoitaja. Helsingin piispalla on kaksi henkilökohtaista avustajaa, piispan sihteeri ja piispan erityisavustaja, jotka avustavat piispaa hänen päivittäisissä virkatehtävissään.

Hiippakuntadekaani on pappi, joka vastaa mm. pappien ja seurakuntien työntekijöiden täydennyskoulutuksesta. Lisäksi tuomiokapitulissa toimii hiippakuntasihteereitä. Heidän työaloinaan ovat spiritualiteetti, kasvatus, jumalanpalveluselämä, opiskelijayhteistyö, musiikki sekä lähetys ja maahanmuuttajatyö.

Hiippakunnan kuulovammaisia varten on Helsingin seurakuntayhtymään sijoitettuna kuurojen papin virka.