Näkökohtia hyvästä vaalitavasta kirkkoherranvaalissa

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli
14.6.2006

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli kutsui 12.4.2006 työryhmän miettimään periaatteita, joita noudattamalla voitaisiin edistää hyvän vaalitavan toteutumista kirkkoherran vaaleissa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin lakimiesasessori Kirsi Puoliväli ja jäseniksi pappisasessori Seija Molina, päätoimittaja Pauli Juusela ja vt. kirkkoherra Pirkko Yrjölä.

Työryhmän laatiman muistion pohjalta Tuomiokapituli on 14.6.2006 päättänyt esittää näkökohtia hyvästä vaalitavasta. Seurakuntien toivotaan ottavan ne huomioon kirkkoherran vaalien yhteydessä.

Tuomiokapituli pitää tärkeänä, että kirkkoherran vaaleissa yhtäältä turvataan äänestäjien mahdollisuus saada hakijoista ja heidän kyvyistään mahdollisimman paljon oikeaa ja asiallista tietoa. Toisaalta on tärkeää, että vaalien alla noudatetaan hyviä tapoja ja että vaalityössä otetaan huomioon pappisviran hengellinen perusluonne.

Vaalityöllä tarkoitetaan kaikkea ennen vaaleja tapahtuvaa toimintaa, jolla annetaan tietoja ehdokkaista ja tehdään työtä vaalien asianmukaisen toteutumisen hyväksi. Asiallisen informaation jakamisessa tarvitaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Seurakuntalaisilla on oikeus saada tarpeellista tietoa ehdokkaista. Samalla kaikkia hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti.

Vaalia koskevat säädökset

Vanhan kirkkolain (635/1964) säädökset ehdokkaan käyttäytymisestä rajoittivat ehdokkaan itsensä tekemää vaalityötä. Vanha kirkkolaki suhtautui kriittisesti siihen, että hakija puhuisi omaan puoleensa tai halventaisi viran muita hakijoita.

Vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolainsäädännön ohjeet ovat aiempaa niukempia ja väljempiä. Toistaiseksi ei ole syntynyt uuden lainsäädännön mukaisia vakiintuneita käytäntöjä, ja sen vuoksi on syntynyt kysymyksiä käytännön menettelyjen sallittavuudesta tai sopivuudesta.

Voimassa olevassa kirkon vaalijärjestyksessä (1056/1993) on suppeasti todettu: "Äänestyspaikalla saapuvilla olevien on noudatettava niitä määräyksiä, joita vaalilautakunta antaa järjestyksen ylläpitämiseksi ja vaalitoimituksen häiriöttömän kulun turvaamiseksi. Äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa puhein, kirjoituksin, painotuottein eikä muulla tavoin yrittää vaikuttaa äänestäjiin." (KVJ 2 luku 14 §)

Kirkkolain uudistamiskomitean mietinnössä ohjeita perustellaan seuraavasti: "Kun vaalivapauden turvaamista on pidettävä oikeusjärjestyksen yleisten tavoitteiden mukaisena, siitä voidaan määrätä kirkolliskokouksen antamassa vaalijärjestyksessä siltäkin osin, kun vaalipropagandan kielto saattaa koskea muutakin kuin kirkon tai seurakunnan hallitsemaa aluetta. Säännökseen turvauduttaessa on kuitenkin varottava, ettei loukata kansalaisten eräitä perusoikeuksia."

Kirkon vaalijärjestyksen pykälä vastaa asiallisesti vaalilaista (714/1998) löytyvää säädöstä: "Äänestyspaikalla taikka sen välittömässä läheisyydessä ei saa äänestysaikana pitää puheita, julkipanna tai jakaa painettuja tai kirjoitettuja kehotuksia eikä muutoinkaan vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa äänestäjien vaalivapauteen." (VaaliL 72 §)

Tietyt vaaleihin liittyvät menettelyt on erikseen säädetty rangaistavaksi rikoslaissa (39/1889): "Joka väkivallalla tai uhkauksella vaikuttaa tai yrittää vaikuttaa toisen äänestämiseen tai ehdokkaaksi asettumiseen yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi." (RL 14 luku 1 §)

Edelleen rikoslaki säätää: "Joka 1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka 2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä, on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi." (RL 14 luku 2 §)

Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan valtiollisia vaaleja, maakuntapäivävaaleja, kunnallisia vaaleja ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleja sekä yleisiä kirkollisia vaaleja. Yleisellä äänestyksellä tarkoitetaan tässä luvussa valtiollista tai kunnallista kansanäänestystä. (RL 14 luku 7 §)

Seurakunnan tehtävä vaalityössä

Kirkkoherranvaaleja edeltävää vaalityötä voidaan tarkastella eri osapuolten näkökulmasta. Kaikkien tahojen on toiminnassaan noudatettava hyvää vaalitapaa.

Vaalit toimittaa seurakunnan asettama vaalilautakunta (KVJ 2:1 §) kirkon vaalijärjestyksen mukaisesti. Muusta seurakunnan vaalityöstä vastuuta kantaa kirkko‑ tai seurakuntaneuvosto. Toimielimien työnjaosta on tärkeä sopia ajoissa ja riittävän tarkasti.

Seurakunta voi ennen vaaleja ottaa käyttöön monenlaisia keinoja, jotta ehdokkaista ja heidän sopivuudestaan saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Nykyaikaisen tiedonvälityksen keinoja on syytä käyttää hyväksi. Mitä paremmin ja kattavammin seurakunta ottaa hoitaakseen vaalityöhön liittyviä tehtäviä, sitä tasapuolisemmin ja asiallisemmin vaalityö tulee tehdyksi. Lähtökohtana tässäkin on äänestäjien eli seurakuntalaisten oikeus saada tietoa ehdokkaista.

Vaalilautakunnan puheenjohtajan ja/tai seurakunnan kirkkoherran viran hoitajan on syytä kutsua kaikki hakijat tapaamiseen, jossa käydään läpi hyvän vaalitavan periaatteet ja vaaleihin liittyvät käytännön järjestelyt.

Seurakunnan tulee vaalityössä kohdella kaikkia hakijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Tasapuolisuuden vaatimus koskee kaikkia vaaleja edeltäviä käytännön järjestelyjä: seurakunnan toimitilojen käyttämistä, seurakunnan jakamia esitteitä, näkyvyyttä seurakunnan tiedotuksessa ja muussa viestinnässä, vaalipaneelien järjestämistä jne.

Tasapuoliseen kohteluun tulee kiinnittää huomiota erityisesti siinä tapauksessa, että yksi tai useampi hakijoista on seurakunnan oma pappi. Seurakunnan oman papin ollessa ehdokkaana väistyvällä kirkkoherralla tai viran väliaikaisella hoitajalla on erityinen vastuu siitä, että pappien välinen työnjako seurakunnassa säilyy ennen vaaleja normaalin käytännön mukaisena ja työn tarpeista nousevana. Ehdolla oleva pappi ei saa valikoida itselleen sopivia tilaisuuksia normaalista työalajaosta poiketen, jollei tähän ole työstä johtuvaa perustetta.

Joskus on kysytty, voidaanko oman seurakunnan ulkopuolelta virkaa hakenut pappi kutsua pitämään joitakin seurakunnan tilaisuuksia jo ennen vaaleja. Kysymys on ymmärrettävä, koska ajatuksena on saada vaalinäytettä laajempi kuva ehdokkaan taidoista. Tuomiokapituli suhtautuu menettelyyn varauksin, koska silloin seurakunnan tilaisuuksia voidaan käyttää vaalityön tekemiseen.

Sen sijaan on suotavaa, että seurakunta järjestää kaikille ehdokkaille yhteisiä vaalikeskusteluja ja/tai kyselytunteja. Tarpeen mukaan niitä voidaan järjestää useampiakin.

Seurakuntien tavanomaiseen toimintaan kuuluvista tilaisuuksista, olivatpa ne työntekijöiden tai seurakuntalaisten järjestämiä, ei pidä tehdä vaalitilaisuuksia eikä niissä saa olla vain yhden ehdokkaan vaaliesitteitä esillä. Seurakunnan tilaisuuksissa on kuitenkin suotavaa muistuttaa tulevista vaaleista ja äänestämisen tärkeydestä. Jos vaaliesitteitä jaetaan seurakunnan tilaisuuksissa, esitteiden tulee olla seurakunnan tai seurakuntayhtymän viestintäyksikön tekemä.

Seurakunnan vaalityön luonnollisia yhteistyökumppaneita ovat seurakunnan oma lehti tai seurakuntayhtymän viestintäyksikkö. Lehdellä ja viestintäyksiköllä on yhteydet alueen muihin viestimiin, kuten paikallislehtiin.

Seurakunta voi hyödyntää myös internetin mahdollisuudet. Seurakunnan kotisivuille voidaan koota vaaleihin ja ehdokkaisiin liittyvää tietoa, antaa sivuilla kävijöille mahdollisuus kysymyksiin ja tehdä esimerkiksi vaalikone, jonka avulla äänestäjät voivat verrata ehdokkaiden mielipiteitä omiinsa.

Jotta vaalit näkyisivät paikkakunnalla hyvin, ennakkoäänestysmahdollisuus on syytä järjestää muuallakin kuin kirkkoherranvirastossa. Seurakunta voi näin tarjota seurakuntalaisille tasapuolisen tilaisuuden äänestää ehdokastaan. Seurakunta voi myös järjestää vaalikuljetuksen äänestyspaikalle.

Seurakunnan luottamushenkilö ja työntekijä

Mielipiteen ilmaisuvapaus on jokaisen perusoikeus. Seurakunnan luottamushenkilöllä on halutessaan oikeus julkisesti ilmaista, ketä hän aikoo vaaleissa äänestää.

Seurakunnan työntekijöiden tulee olla luottamushenkilöitä pidättyvämpiä oman kantansa ilmaisemisessa. Työntekijöiden tulee olla varovaisia senkin vuoksi, että he saattavat olla valitsemassa itselleen esimiestä. Mikäli seurakunnan työntekijät ovat jakautuneet voimakkaasti kannattamaan tiettyjä ehdokkaita, voi vaalien jälkeinen tilanne työyhteisössä muodostua hankalaksi.

Kantansa ilmaistessaan luottamushenkilöt ja työntekijät toimivat yksityishenkilönä, eivät seurakunnan tai työyhteisön edustajana, ja ilmaisevat oman henkilökohtaisen kantansa, eivät esimerkiksi työalan kantaa. Tämän vuoksi työntekijöiden tulee kannanotoissaan olla pidättyviä varsinkin virka‑aikana ja –tehtävissä. Erityistä pidättyvyyttä on edellytettävä väistyvältä kirkkoherralta tai viran väliaikaiselta hoitajalta, joilla on asemansa vuoksi erityistä vaikutus‑ ja arvovaltaa.

Vaalilautakunta

Vaalien toimittamisesta vastaavan vaalilautakunnan jäsenet toimivat seurakunnan luottamustehtävässä, ja heitä koskevat samat periaatteet kuin yllä on mainittu. Vaalilautakunnan jäseniä koskevat myös normaalit esteellisyysperusteet. Vaalilautakunta voi joutua päättämään asioista, joissa hallintolain (434/2003) 28 §:n mukainen esteellisyys voi tulla harkittavaksi. Tämän vuoksi vaalilautakunnan jäsenten tulisi noudattaa erityistä harkintaa mielipiteensä ilmaisussa.

Hakijoiden tukiryhmät

Ehdokkaan tukiryhmän toiminta on luonteva osa normaalia vaalityötä. Seurakuntalaisten oikeuksiin ja velvollisuuksiin kuuluu valita itselleen oma pappi. Sen vuoksi valitsijoiden aktiivinen toiminta on oleellinen osa valintaprosessia.

Yksittäisistä hakijoista jaettavien esitteiden ja mainosten laatiminen kuuluu ensisijassa tukiryhmien tehtäviin.

Tukiryhmien on kaikessa toiminnassaan kunnioitettava toisia ehdokkaita. On asianmukaista keskittyä oman ehdokkaan ansioiden ja vahvuuksien esiintuomiseen sen sijaan, että tuotaisiin esille toisten ehdokkaiden mahdollisia heikkouksia. Vaalityön asianmukaisuutta arvioivat lopulta äänestäjät; toisia puhuttelee vaatimattomampi vaalityö, toiset taas pitävät näkyvämmin toteutetusta vaalityöstä.

Kaikenlaista epäasiallista vaikuttamista äänestäjiin tulee välttää. Erikseen on kielletty äänestäjiin vaikuttaminen vaalipaikalla ja sen välittömässä läheisyydessä. Osa menettelyistä on myös rikosoikeudellisesti rangaistavaa.

Tukiryhmien tarjoamaa kuljetusta vaalipaikalle ei voitane lähtökohtaisesti pitää kiellettynä. Koska kuitenkaan äänestyspaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä ei millään tavoin saa yrittää vaikuttaa äänestäjiin, vaalityö kuljetuksen aikana on kiellettyä. Mikäli kuljetuksia järjestetään, on selvintä, jos ne järjestää seurakunta.

Ehdokas

Kirkkoherran vaali alkaa jumalanpalveluksen jälkeen (KVJ 2:23). Jumalanpalvelus ja virkaanasettaminen korostavat vaalin ja kirkkoherran tehtävän hengellistä luonnetta.

Oikeus kutsua ja valita pappi kuuluu luterilaisen perinteen mukaisesti seurakunnalle. Vaikka virkaa haetaan, perimmältään seurakunta kutsuu kirkkoherran virkaansa. Klassinen hengellinen periaate korostaa sitä, että pappi on seurakunnan ja Kristuksen palvelija. "Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi." (Joh. 3:30)

Luterilaisessa perinteessä on korostettu viran ja persoonan välistä eroa. Jokaisen papin, erityisesti kirkkoherran virkaa hakevan, tulee toimia siten, että hän kaikessa noudattaa ensi sijassa virkansa asettamia vaatimuksia eikä omia persoonallisia tavoitteitaan. Pappisvihkimyksessä annetut lupaukset sitovat papin kaikkea toimintaa.

Vaalityössä ehdokkaan on keskityttävä työtä ja virkaa koskeviin tavoitteisiin. Viranhakijat ovat velvollisia noudattamaan yleisiä inhimillisiä hyveitä, kuten nöyryyttä, kärsivällisyyttä, asiallisuutta ja hyvää käytöstä.

Kirkkoherra toimii tehtävässään johtajana, valvojana ja esimiehenä sekä kantaa muutenkin vastuuta seurakunnan työstä (KJ 6:34). Tästä johtuu, että seurakunnalla tulee olla oikeus saada riittävästi tietoa kaikista hakijoista. Ehdokkaiden tulee suostua siihen, että heitä arvioidaan ja heidän välillä tehdään vertailuja. Seurakuntalaisilla on oikeus punnita hakijoiden kykyjä ja taitoja hoitaa kirkkoherran tehtäviä. Vaalityö ja se tapa, millä erityisesti ehdokas itse sitä tekee, antaa lisätietoa hakijasta ja hänen toimintatavoistaan.

* * *

Kaiken vaalityön tarkoituksena on edistää sitä, että seurakunta voisi saada mahdollisimman hyvän kirkkoherran. Sen vuoksi vaalityössä on pyrittävä edistämään avoimuutta ja ehdokkaiden asiallista vertailua. Kriittinenkin keskustelu on tarpeen, jotta seurakuntalaiset voisivat muodostaa mielipiteensä siitä, kuka on seurakunnalle paras kirkkoherra.

On oletettavaa, että tulevaisuudessa vaalityötä tehdään yhä aktiivisemmin ja monipuolisemmin, mitä voidaan pitää hyvänä seikkana. Kaikkein osapuolten tekemää vaalityötä tulisi joka tapauksessa sävyttää keskinäinen kunnioitus ja hyvät tavat.

Hyvän vaalitavan kehittämistä koskevaa palautetta voi lähettää tuomiokapitulin notaarille.