Helsingin hiippakunnan rekrytointiohje

Tuomiokapituli on 1.6.2005 hyväksynyt oheisen rekrytointiohjeen käytettäväksi hiippakunnan seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä. Muutettu 1.11.2006.

Helsingin hiippakunnan rekrytointiohje

Seurakuntien henkilöstön laajamittainen eläkkeelle siirtyminen on alkanut ja kestää vuoden 2015 tienoille saakka. Samalla opiskelijoitten suuntautuminen kirkon palvelukseen on osittain heikentynyt. Kirkolla on sen vuoksi käsillä kolme haastetta.

Ensisijaisena haasteena on saada eri oppilaitoksista ja yliopistoista riittävästi ammattitaitoisia henkilöitä kirkon palvelukseen. Tämä koskee sekä hengellisen työn tehtäviä että muita seurakuntien erikoistehtäviä. Toiseksi olisi vaikutettava siihen, että kirkon ala koettaisiin jo opiskeluvalintojen aikana mielekkääksi ja houkuttelevaksi. Kolmantena haasteena on pyrkiä pitämään kirkon henkilöstön ammattitaito ja motivaatio korkeana.

Kirkon kokeminen mielekkääksi työnantajaksi edellyttää pitkäjänteistä työyhteisöjen ja työtapojen kehittämistä, joka ottaa huomioon yhteiskunnan muutoksen ja nuorten käsitykset hyvästä elämästä. Erityisesti perheen ja työn yhteensovittaminen on tärkeä kysymys.

Tämän rekrytointiohjeen tarkoituksena on antaa kokoavia käytännön ohjeita, miten Helsingin hiippakunnassa rekrytoidaan uusia henkilöitä kirkon palvelukseen. Ohje on tehty papistoa ajatellen, mutta sitä voidaan soveltaa myös muihin työntekijäryhmiin.

Seurakuntia ja seurakuntayhtymiä kehotetaan eri tavoin tehostamaan rekrytointiaan, jotta kirkko saisi tulevaisuudessa riittävän ammattitaitoisia työntekijöitä palvelukseensa.

1. Yleiset virantäytössä huomioon otettavat seikat

Viranhaussa tulee ottaa huomioon seuraavat yleiset periaatteet. Osa asioista vaikuttaa hakuilmoitukseen.

Kirkon ja seurakunnan viranhaltijana tai jumalanpalvelukseen, pyhiin toimituksiin, diakoniaan tai opetukseen liittyvässä työssä voi olla vain kirkon jäsen (KL 6:1).

Yleiset nimitysperusteet virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.
Työhön valitun, jolla on olennaisesti työtä lasten ja nuorten parissa, edellytetään näyttävän rikosrekisteriotteen (KL 6:4a). Maininta otteen vaatimisesta on oltava hakuilmoituksessa.
Hakemuksen vastaanottamista säätelee hallintolaki ja laki sähköisestä asioinnista viranomaisissa (KL 25:5)

Seurakunnan virat täytetään virkasäännön mukaisesti. Virkasäännön tulisi antaa tarpeellinen ohjeistus siitä, millaisella menettelyllä virka täytetään. Siinä on myös määräykset hakuajasta. Hakuajan päättyminen kannattaa ilmoittaa kellonajan tarkkuudella. Virkasäännössä annetut menettelytapasäännöt ovat sitovia.

Seurakunnan papin-, lehtorin- ja kanttorin virkaan ei sovelleta virkasääntöä. Nämä virat täytetään kirkkojärjestyksen mukaisesti.

Viran tehtävät ja vastuut päätetään viran johtosäännössä. Papin tehtävistä ja siihen hakemisesta kuitenkin säädetään kirkkojärjestyksessä ja työnjaosta päätetään työnjakokirjalla.
Hakuilmoituksessa tulee näkyä kelpoisuusehdot sekä mahdollisesti muut toivottavat erityisominaisuudet. Esitettyjä kriteerejä tulee noudattaa valinnassa.

Vaadittava kielitaito tulee näkyä hakuilmoituksessa. Kielitaidosta säädetään KJ 6: 8b, 8c ja 8d (muuttunut 1.8.2006). Kielitaito osoitetaan todistuksilla tai siihen viittaavalla nimikirjaotteella. Kielitaito voidaan osoittaa myös hakuajan jälkeen annetulla todistuksella. Mikäli kelpoisuusehtona ei ole korkeakoulututkinto, kielitaitovaatimus on päätettävä viran johtosäännössä tai seurakunnan kielisäännössä. Siirtymäsäännös antaa kelpoisuuden hakea virkaa, jonka kielitaitovaatimus on vastaava kuin ennen KJ:n muutosta henkilön hoitamassa virassa. Hakuilmoituksessa on hyvä näkyä työstä maksettava palkka.

Seurakunnan tasa-arvosuunnitelman nojalla on mahdollisuus tehdä valinta siten, että vaikutetaan seurakunnan työntekijöitten sukupuolirakenteeseen virantäyttöjen yhteydessä.
Hakijoilta kannattaa pyytää hakemuksen lisäksi nimikirjaote ja ansioluettelo. Erityisesti papin virkoihin pyydetään aina papiston nimikirjaote. Siitä selviää pappisvihkimys, tutkinnot ja papin hiippakunta.

Valinnassa noudatetaan hyvää ja avointa hallintomenettelyä. Sovellettavaksi tulee mm. tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki ja laki yksityisyyden suojasta työelämässä.
Soveltuvuusarviointeja voidaan käyttää hakijan suostumuksella. Työnantajan on varmistettava, että testausmenetelmät ovat luotettavia, niiden suorittajat ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä.

Julkisuuslain mukaan salassa pidettäviä tietoja saavat käsitellä vain valinnan tekevät luottamushenkilöt sekä ne viranhaltijat, joiden tehtäviin asiakirjojen käsittely kuuluu. Salassa pidettävästä tiedosta on vaitiolovelvollisuus, ja salassapidosta tulee olla merkintä asiakirjassa. Viran hakijalla on oikeus saada nähtäväkseen kaikki asiakirjat, jotka ovat voineet vaikuttaa päätöksentekoon.

Hakija voidaan ottaa 4 kk:n koeajaksi. Koeajasta on syytä sopia kirjallisesti. Koeaikaa ei sovelleta kanttoriin, vakinaiseen lehtoriin eikä seurakunnan papin virkaan.
Hakijan tai valitun terveydentilasta voidaan pyytää lääkärintodistus ennen viran vastaanottamista tai vahvistamista (KL 6:4).

B. Opiskelijat ja harjoittelijat

Seurakunnan perustyöllä on keskeinen vaikutus halukkuuteen hakeutua kirkon työhön. Seurakunnan työntekijän antama myönteinen palaute ja kannustus hakeutumaan kirkon tehtäviin on ollut usein ratkaisevan tärkeää.

Seurakuntien on tärkeää pitää kirkon työhön opiskelevia mukana toiminnassaan ja kannustaa heitä mahdollisuuksiensa mukaan. Erityisen tärkeää on seurakuntaharjoittelujen hoitaminen siten, että opiskelija saa kannustusta, tukea identiteetilleen sekä palautetta. Harjoittelu on ikkuna kirkon työhön.

C. Papiksi vihittävät ja seurakuntapastorit

Uusia pappeja rekrytoitaessa tulee kiinnittää huomiota pappiskandidaatin yleiseen soveltuvuuteen. Kaupunkimaisessa ympäristössä ja suurissa seurakunnissa papin tehtävät erilaistuvat ja vaativat erityisosaamista. Koska monet papit vihitään määräaikaiseen tehtävään, on kuitenkin tärkeää, että papilla on taitoa työskennellä laaja-alaisesti eri tehtävissä.

Tuomiokapitulissa pidetään yllä luetteloa hiippakunnan määräaikaisista ja työttömistä papeista. Luetteloa pitää yllä notaari. Tuomiokapituli myös ottaa vastaan pappisvihkimystä toivovien maistereitten esittäytymiskirjeitä, joita jaetaan pyynnöstä kirkkoherroille.

Tavoitteena on vihkiä pappisvirkaan kutsumuksensa vakavasti ottavia, kirkon yhteiseen uskoon sitoutuneita, yhteistyöhaluisia ja vuorovaikutustaitoisia henkilöitä, jotka suhtautuvat avoimesti itsensä kehittämiseen. Työaloista erityisesti nuorisotyötaitoisista papeista on ollut hiippakunnassa pulaa.

Seurakuntapastorin viran täyttämistä säätelevät kirkkojärjestyksen 6 luvun 33 § sekä yleiset hyvän hallinnon periaatteet. Seurakuntapastorin viran täyttää tuomiokapituli seurakunnan lausunnon perusteella. Lausuntonsa tueksi seurakunta voi halutessaan etsiä virkaan henkilöä ilmoituksen avulla. Ilmoitusta ei suositella, mikäli se olisi vain muodollinen apuväline. Sähköinen työpaikkatori mahdollistaa ilmoituksen jättämisen myös nopeasti ja kohtuullisen lyhyeksi ajaksi.

Seurakuntapastoria koskevassa ilmoituksessa on hyvä todeta:

  • tehtävän pituus ja luonne (osa-aikaisuus, sijaisuus tms.)
  • työala ja edellytetyt erityistaidot
  • tieto, mikäli myös maisteri tai ylioppilas voidaan ottaa huomioon
  • mahdollinen vaatimus rikosrekisteriotteen esittämisestä
  • hakemukseen liitetään nimikirjaote ja ansioluettelo
  • palkkaus
  • virkamääräyksen antaa Helsingin tuomiokapituli

Seurakuntapastorin virkaa koskeva ilmoitus lähetetään notaarille tiedoksi, jotta myös tuomiokapituli voi vastata papinvirkoja koskeviin tiedusteluihin.

Osa hakijoista on hyvä haastatella. Haastatteluun valitsemisen kriteerit esitetään lopullisessa lausunnossa.

Lausunnossa virkaan soveltuvat henkilöt, tai 2 – 4 soveltuvinta, asetetaan suosituimmuusjärjestykseen. Lausunnossa annetaan vertailevat tiedot, millä tavoin ja millä sisällöllisillä perusteilla neuvosto on päätynyt lausuntoonsa. Perustelut ovat tärkeitä, koska tuomiokapitulin on asia ratkaistava ja virkamääräyksestä ei ole valitusoikeutta.

Julkinen ilmoitus asettaa vaatimuksen noudattaa tarkasti yleisiä hyvän hallinnon periaatteita (hyvä hallintomenettely, yleiset virkaylennysperiaatteet, tasa-arvolaki, yhdenvertaisuuslaki).

Lausunto on perusteltava erityisen hyvin, mikäli seurakunta päätyy

  • antamaan vokaation pappisvirkaan,
  • hakijoissa on joku objektiivisesti arvioiden ansioituneempi henkilö, tai
  • seurakunta päätyy toisen hiippakunnan pappiin.

Tuomiokapituli ei suosi menettelyä, jossa toisessa hiippakunnassa vihitty pappi siirtyisi lyhyen ajan jälkeen Helsingin hiippakuntaan.

Seurakunnan lausunto on lähtökohtaisesti painava. Kirkkoherran tehtävänä on selvittää luottamushenkilöille, että tuomiokapituli voi perustellusta syystä poiketa lausunnosta. Tuomiokapitulin tehtävänä on tarkastella virantäytössä menettelyn oikeellisuutta ja sekä seurakunnan että hiippakunnan etua.

Seurakunnan tulee lähettää lausuntonsa kaikille niille, jotka ovat ilmoittaneet olevansa käytettävissä virkaan. Seurakunnan lausunto on asian valmistelua, eikä siihen voi hakea muutosta (KL 24:5).

Uusi vihitty pappi on tärkeä perehdyttää työhönsä kokeneen papin johdolla. Perehdyttämisestä on erillinen ohje hiippakunnan kotisivuilla.

D. Kappalaisen, kanttorin ja lehtorin virat

Tuomiokapituli julistaa kappalaisen, kanttorin ja lehtorin virat haettavaksi 30 päivän ajaksi. Seurakunta voi sen jälkeen julkaista oman ilmoituksensa virasta. Ilmoituksesta pyydetään neuvottelemaan notaarin kanssa ennen sen julkaisemista.

Viran tehtäväalaa on hyvä pohtia seurakunnassa hyvissä ajoin. Samalla voidaan uudistaa kanttorin viran johtosääntö. Seurakunta voi laatia itseään ja tuomiokapitulia varten lausunnon viran erityisistä tarpeista. Lausunto laaditaan ennen viran julistamista haettavaksi, kuitenkin viimeistään ennen hakuajan päättymistä. Viran erityiset tarpeet otetaan huomioon tuomiokapitulin laatiessa lausuntoaan virkaa hakeneista. Tasaäänitilanteessa tuomiokapituli ratkaisee vaalin laatimansa lausunnon perusteella.

Virassa vaadittu kielitaito ja vaatimus esittää rikosrekisteriote on mainittava jo tuomiokapitulin julkaisemassa hakukuulutuksessa, mutta se on tärkeää näkyä myös seurakunnan omassa ilmoituksessa. Myös palkkaus voidaan mainita.

Mikäli virasta on johtosääntö tai viran erityiset tarpeet on määritelty, on kirkko- tai seurakuntaneuvoston suoritettava vaali siinä ilmaistuilla perusteilla. Seurakunta voi myös julkaista osan lausunnostaan omassa ilmoituksessaan tai kotisivuillaan.

Piispainkokous on antanut 2003 suosituksen ”Kappalaisen vaalin hallintomenettely”, johon luottamushenkilöitten on hyvä tutustua (Kirkon keskushallinnon sarja B 2003:2). Ohjetta voi käyttää soveltuvin osin myös kanttorin ja lehtorin vaalissa.

Kappalaisen viran sijainen valitaan pääsääntöisesti samoilla periaatteilla kuin seurakuntapastori. Seurakunnan on kuitenkin ratkaistava, täytetäänkö kappalaisen viran sijaisuus ensisijaisesti oman seurakunnan seurakuntapastorilla vai seurakunnan ulkopuolelta. Kanttorin ja lehtorin viran sijaiset ottaa kirkko- tai seurakuntaneuvosto.

E. Kirkkoherran virka

Kirkkoherran viran sijaisuuksista ei yleensä ole laadittu lehti-ilmoituksia. Kirkko- tai seurakuntaneuvosto voi laatia tuomiokapitulille lausunnon kirkkoherran viran hoitamisesta virkavapauden aikana.

Kirkkoherran viran vapauduttua tuomiokapituli julistaa viran haettavaksi. Ennen sitä tuomiokapituli yleensä pyytää seurakunnalta lausunnon viran erityisistä tarpeista. Seurakunta voi valmistella lausunnon hyvissä ajoin ja antaa sen oma-aloitteisesti. Lausunto otetaan huomioon vaaliehdotusta laadittaessa. Lausunto on tarkoituksenmukaisinta laatia ennen kuin virka julistetaan haettavaksi, kuitenkin viimeistään ennen hakuajan päättymistä. Hakukuulutuksessa tulee mainita vaadittu kielitaito sekä vaatimus esittää rikosrekisteriote.

Hakukuulutuksen jälkeen seurakunta voi julkaista oman ilmoituksensa. Siinä seurakunta voi mainita yksityiskohtia viran erityisistä tarpeista sekä esitellä seurakuntaa. Seurakunta voi myös julkaista lausuntonsa esim. kotisivuillaan.

Piispainkokous on 2003 julkaissut mietinnön ”Kirkkoherran viran ehdollepano” (Kirkon keskushallinnon sarja B 2003:4).

F. Seurakuntayhtymän virat

Seurakuntayhtymä täyttää virkansa virkasäännön mukaisesti.

Seurakuntayhtymän papin virkaan voidaan ottaa sijaiseksi myös maallikko, mikäli virkasääntö antaa mahdollisuuden poiketa kelpoisuusehdoista. Tällöin sijainen ei voi hoitaa papillisia tehtäviä. Järjestelyä suositellaan vain poikkeuksellisesti ja lyhyeksi aikaa.

Papin virkaan valitulle papille sekä papinviran sijaisena toimivalle papille tuomiokapituli antaa virkamääräyksen.

G. Työhyvinvointi

Koska henkilöstön rekrytointi tulee vaikeutumaan, on olemassa olevien työntekijöitten hyvinvoinnista huolehtiminen tärkeää. On kirkon edun mukaista, että työntekijät eivät laajasti siirtyisi eläkkeelle heti kun se on mahdollista.

Työhyvinvointi sisältää:

  • hyvän perehdyttämisen
  • ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen,
  • työympäristön ja työturvallisuuden kehittämisen
  • työyhteisön kehittämisen,
  • työssäjaksamista tukevat järjestelyt; sekä
  • työn organisoinnin ja johtamisen.
  • Työhyvinvoinnista huolehtimisen tarkoituksena on, että työntekijät jaksavat työssään motivoituneena ja pystyvät ammattitaitoiseen työhön.

H. Ilmoitusfoorumit

Seurakuntien ja seurakuntayhtymien käytettävissä ovat ainakin seuraavat alla mainitut järjestelmät. Helsingin yliopiston osalta yhteyshenkilönä toimii rekrytointisuunnittelija.

Tuomiokapituli suosittelee erityisesti kirkon sähköisen työpaikkatorin käyttämistä. Torin käyttö on seurakunnille toistaiseksi ilmaista. Tori on osoittautunut runsaasti luetuksi ilmoituspaikaksi. Sitä voidaan käyttää nopeasti ja myös kestoltaan lyhyisiin tehtäviin.

  • kirkkohallituksen sähköinen työpaikkatori (www.evl.fi/rekrytointi)
  • Kotimaa-lehti, seurakuntalehdet, paikallislehdet
  • seurakuntien omat verkkosivut

Ylioppilaat ja maisterit:

  • teologisen tiedekunnan ilmoitustaulu
  • Helsingin yliopiston rekryforum (www.helsinki.fi/rekry/rekryforum)
  • TYT:n sähköpostilista (http://www.tyt.fi/)