Nimikirjan luotettavuus?

Nimikirja nauttii ns. julkista luotettavuutta. Siinä esitettyä tietoa ei tarvitse erikseen todentaa. Julkisen luotettavuuden vuoksi nimikirjaan merkitään vain todisteellisesti esitettyjä tietoja.

Nimikirjassa olevat vanhentuneet tai väärät tiedot on aina korjattava.

Nimikirjan julkisuus?

Nimikirja annetaan nimikirjaotteena. Nimikirjaote on julkinen asiakirja. Salaisia nimikirjatietoja ovat rangaistus- ja tuomiotiedot.

Yhtäältä julkisuuden ja toisaalta salassapidon vuoksi nimikirjaan merkitään aina sen käyttötarkoitus. Käyttötarkoitus määrää annettavan nimikirjaotteen muodon.

Tyypillisiä käyttötarkoituksia ovat:

  • viranhakua varten
  • kappalaisen viran hakua varten
  • kirkkoherran viran hakua varten
  • palvelussuhde-etujen laskentaan varten

Missä nimikirjan pitämistä säädellään?

Kirkkolaissa nimikirjan pitämisestä säädetään KL 6:1 §:ssä. Sitä täydentää kirkkojärjestyksen KJ 6:7 §. Tietojen tallettamisessa, käyttämisessä ja poistamisessa noudatetaan nimikirjalakia. Kirkohallitus on antanut vuonna 1999 Kirkon nimikirjaohjeen.

Nimikirja

Miksi nimikirjaa pidetään?

Nimikirjan tarkoituksena on antaa työnantajalle luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa työntekijöistä ja viranhaltijoista. Tällaisena se palvelee myös työntekijää. Nimikirjaote vastaa osittain työtodistusta.

Keistä nimikirjaa pidetään?

Nimikirjaa pidetään kirkon (kirkon keskusrahaston ja kirkkohallituksen), tuomiokapitulien, seurakuntien, seurakuntayhtymien viranhaltijoista ja työntekijöistä. Lisäksi nimikirjaa pidetään kaikista papeista, myös niistä, jotka eivät ole papin virassa.

Missä nimikirjaa pidetään?

Kirkkohallituksen työntekijöistä pidetään nimikirjaa kirkkohallituksessa, hiippakunnan työntekijöistä ja hiippakunnan kaikista papeista ja lehtoreista tuomiokapitulissa, seurakunnan muista työntekijöistä seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä, seurakuntayhtymän työntekijöistä pidetään nimikirjaa seurakuntayhtymässä.

Keneltä nimikirjaotetta voi pyytää?

Helsingin tuomiokapitulissa pidettävistä nimikirjoista voi pyytää otetta oikealla palstalla olevalla lomakkeella, sähköpostitse tai puhelimitse notaarilta tai toimistosihteeriltä. Nimikirjaotetta pyydettäessä tulee ilmoittaa otteen käyttötarkoitus.

Mihin nimikirjaotetta tarvitaan?

Nimikirjaotetta tarvitaan aina haettaessa papin virkaa seurakunnassa, seurakuntayhtymässä hiippakunnassa tai kirkon keskushallinnossa. On myös hyvin suositeltavaa, että nimikirjaotetta käytetään yleisesti työnhaussa.

Mitä nimikirjaan merkitään?

Nimikirjaan saa merkitä vain nimikirjalain sallimia tietoja. Nimikirjaan merkitään yleisesti

  • kaikki tutkinnot
  • yli 2 ov. / 4 op. / 50 h ylittävä kirkon, valtion tai kunnan järjestämä tai maksama koulutus
  • muu koulutus, joka on kestoltaan 5 ov / 10 op / 180 h
  • pätevöitymiskoulutus (pastoraalitutkinto, seurakuntatyön johtamisen tutkinto, ylempi pastoraalitutkinto jne.)
  • oikeudet ja valat (pappisvihkimys, lehtorin oikeudet, tuomarinvala)
  • työ- ja virkasuhteet
  • työnteon keskeytykset perusteineen
  • kielitaito
  • huomattavat luottamustehtävät
  • arvonimet ja kunniamerkit
  • rangaistukset ja tuomiot
  • sivutoimiluvat

Miten nimikirjaotetta täydennetään?

Pappien ja lehtorien nimikirjaan täydennetään tuomiokapitulissa automaattisesti kaikki tiedot, jotka perustuvat tuomiokapitulin päätöksiin tai jotka tulevat tuomiokapituliin automaattisesti tiedoksi. Tällaisia tietoja ovat:

  • papiksi vihkiminen sekä lehtorin- ja pappisoikeudet
  • valtakirjat, virkamääräykset papin virkaan sekä oikeutukset järjestöjen palvelukseen
  • virkaerot,virkavapaudet ja virkamääräysten keskeytykset
  • sivutoimiluvat
  • kirkolliskokouksen ja hiippakunnan luottamustehtävät
  • rovastin arvo
  • kurinpitorangaistukset
  • pastoraalitutkinnot ja kirkon koulutuskeskuksen kurssit

Muut tiedot perustuvat henkilön itsensä tekemiin ilmoituksiin. Erityisesti kouluissa, yliopistoissa ja kristillisissä järjestöissä toimivien pappien ja lehtorien tulee huolehtia tietojensa oikeellisuudesta ja ajantasaisuudesta.

Millaiset työnteon keskeytykset merkitään?

Virkavapaudet, työlomat ja sairauslomat merkitään, kun ne vaikuttavat palvelussuhde-etuihin. Sairausloma vaikuttaa palvelussuhde-etuihin 60 päivän jälkeen. Muut virkavapaudet vaikuttavat palvelussuhde-etuihin, kun kalenterikuukaudessa on työpäiviä vähemmän kuin 14. Koska äitiyslomaan liittyy palvelussuhde-etuja, se merkitään aina nimikirjaan.

Piispainkokous on suositellut, että papiston nimikirjaan merkitään kaikki vähintään yhden kuukauden kestävät työnteon keskeytykset.

Nimikirjaan merkitään myös virkavapauden peruste, koska se vaikuttaa palvelussuhde-etuihin.

Millainen kielitaito merkitään?

Kielitaito merkitään kielitutkinnon perusteella. Vuoden 1989 asetuksen perusteella ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä kielikoe merkitään nimikirjaan. Muita kielikokeita ovat mm. Valtion kielitutkinto, jonka järjestää valtion kielitutkintolautakunta, ja ns. yleinen kielitutkinto, joita voi suorittaa monissa kielissä.

Valtion, kunnan tai kirkon järjestämää tai maksamaa kielikoulutusta merkitään koulutuksena ja kursseina, mikäli sen määrä ylittää 2 ov. / 4 op. / 50 h. Muuta kielikoulutusta merkitään, mikäli sen määrä ylittää 5 ov / 10 op / 180 h.

Millaisia luottamustehtäviä merkitään?

Nimikirjaan merkitään huomattavat luottamustehtävät. Tällaisia ovat ainakin:

  • Eduskunta ja hallitus
  • kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus
  • kirkolliskokous, hiippakuntavaltuuston, tuomiokapituli, kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto, kirkkoneuvosto ja kirkkohallitus

Varajäsenyyksiä ei ole merkitty nimikirjaan.

Yksityisoikeudellisten yhdistysten ja säätiöitten hallitustehtäviä merkitään vain, mikäli ne ovat laajuudeltaan valtakunnallisia tai vähintään valtakunnallista piiritasoa edustavia. Paikallisia yhdistyksiä ei merkitä.

Viran tai virkatehtävän perusteella hoidettua luottamustehtävää ei merkitä nimikirjaan.