Järjestöjen rippikoulut

Kristillisen järjestön rippikoulun toteuttamisen perusteet ja rippikoulua koskevat ohjeet

Kirkkojärjestyksen 3 luvun 3 a §:n mukaan tuomiokapituli voi antaa kristilliselle yhdistykselle, säätiölle tai laitokselle oikeuden pitää rippikoulua. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet luvan myöntämisen ehdoista ja rippikoulujen valvonnasta.

Tässä asiakirjassa järjestöllä tarkoitetaan KJ 3:3 a §:n tarkoittamia kristillisiä yhdistyksiä, säätiöitä ja laitoksia.

1. Rippikoulun järjestämisen edellytykset

 

Rippikoulu on kirkon kasteopetusta. Seurakunnan tehtävänä on perehdyttää nuoria kirkon yhteiseen uskoon ja ohjata elämään seurakunnan yhteydessä (KJ 3:3 §1 mom). Yhdessä seurakuntien kanssa tätä tehtävää hoitavat kristilliset järjestöt, jotka tuovat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia rippikoulun käymiseen. Tuomiokapituli voi antaa kristilliselle yhdistykselle, säätiölle tai laitokselle oikeuden pitää rippikoulua. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet luvan myöntämisen ehdoista ja rippikoulujen valvonnasta (KJ 3:3 a §).

2. Rippikoulun toteuttaminen

 

Seurakunnan rippikoulua ohjaa piispainkokouksen hyväksymä rippikoulusuunnitelma ja rippikoulun ohjesääntö, jonka seurakuntaneuvosto/kirkkoneuvosto on hyväksynyt ja jonka tuomiokapituli on vahvistanut. Rippikoulun ohjesääntö seurakunnassa laaditaan käyttäen apuna kirkkohallituksen hyväksymää ja tuomiokapitulin suosittamaa rippikoulun malliohjesääntöä vuodelta 2002.

Kristillisillä järjestöillä ei ole vastaavalla tavalla laadittua tuomiokapitulin vahvistamaa rippikoulun ohjesääntöä, mutta järjestön rippikouluissa noudatetaan rippikoulusuunnitelmaa ja soveltuvin osin rippikoulun malliohjesääntöä. Anoessaan lupaa rippikoulun järjestämiseen järjestö sitoutuu noudattamaan tuomiokapitulin antamia ohjeita rippikoulusta. Järjestön vastuulla on rippikoulun kokonaistuntimäärästä 70 tuntia. 

Rippikoulun malliohjesäännön mukaan (11§) päätöksen rippikoulun käynnin mahdollisesta keskeyttämisestä ja sen siirtämisestä toiseen ajankohtaan tekee seurakunnan rippikoulussa kirkkoherra opettajien esityksestä. Tämä käytäntö ei ole mahdollinen järjestön rippikoulussa, vaan päätöksen rippikoulun käynnin keskeyttämisestä tekee vastaava opettaja neuvoteltuaan asiasta rippikoululaisen vanhempien/huoltajien ja tuomiokapitulin nimeämän rippikoulun yhdyshenkilön kanssa. Rippikoulun käynnin keskeyttämisen varalta vastaavalla opettajalla on oltava mahdollisuus saada yhteys välittömästi hiippakunnan nimeämään yhdyshenkilöön. Rippikoulusta vastaavan opettajan on keskeyttämispäätöksen jälkeen otettava yhteys rippikoululaisen kotiseurakunnan kirkkoherraan. Kirkkoherra voi yhdessä rippikoululaisen ja tämän vanhempien kanssa sopia rippikoulun loppuun saattamisesta. 

3. Seurakuntayhteys

Rippikoulun keskeisenä tehtävänä on ohjata nuoria seurakunnan yhteydessä elämiseen. Tämä edellyttää järjestöiltä erityistä suunnittelua, koska osallistujat tulevat eri seurakunnista ja eri puolilta maata/maailmaa. Rippikoulusuunnitelmassa on seurakuntayhteyskokonaisuuteen varattu 8-16 tuntia. Tavoitteena on, että nuori tuntee seurakunnan ja kirkon toimintaa ja elää seurakuntayhteydessä. Seurakuntayhteyskokonaisuuden aikana osallistutaan jumalanpalveluksiin, seurakunnan toimintaan ja erilaisiin hankkeisiin sekä tutustutaan kirkkoon ja seurakunnan tiloihin. On tärkeää, että nuorelle syntyy yhteys seurakuntaan, sen elämään ja toimintaan, työntekijöihin ja luottamushenkilöihin sekä muihin vastuunkantajiin. 

Seurakuntayhteyskokonaisuuden järjestäminen on paikallisseurakunnan tehtävä. Seurakuntayhteyden hyvä toteuttaminen nuoren kannalta edellyttää järjestön ja paikallisseurakunnan yhteistyötä. Järjestön tehtävänä on kehottaa rippikouluun ilmoittautuneita välittömästi ottamaan yhteys oman kotiseurakuntansa kirkkoherranvirastoon. Tästä syystä järjestön rippikouluun on ilmoittauduttava hyvissä ajoin. Kun järjestön rippikouluun lähtijälle annetaan todistus rippikoulun käymistä varten toisessa seurakunnassa, siihen merkitään, miten seurakuntayhteys –kokonaisuus toteutuu. Yhdessä seurakuntien kanssa järjestö huolehtii, että nuoren rippikouluaika kestää vähintään puoli vuotta. 

Tavoitteena on, että nuori rippikoulun jälkeen voi osallistua kotiseurakunnan toimintaan ja kasvaa seurakunnan yhteydessä Kristuksen opetuslapsena. Järjestöjen rippikouluissa tulee rohkaista nuorta tällaiseen seurakuntayhteyteen. Myös järjestön toiminnassa toteutuu osaltaan seurakuntayhteys. Konfirmaation jälkeen järjestön rippikoulusta vastaava pappi tai lehtori huolehtii siitä, että rippikoulun käymisestä ja konfirmaatiosta ilmoitetaan nuoren kotiseurakuntaan. 

4. Lupakäytäntö

 

Tuomiokapituli voi KJ 3:3 a §:n nojalla antaa järjestölle oikeuden pitää rippikoulua. Lupa rippikoulun pitämiseen annetaan korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Kolmivuotinen lupakausi vuosittain laadittavine toteutussuunnitelmineen ja arviointeineen vastaa rippikoulun malliohjesäännön edellyttämää rippikoulusuunnittelun kolmitasoisuutta, johon sisältyy rippikoulun kolmivuotinen runkosuunnitelma, rippikoulutyön vuosisuunnitelma sekä yksittäisten rippikoulujen toteutussuunnitelmat.

Lupa anotaan siltä tuomiokapitulilta, jonka alueella rippikoulu toteutetaan. Jos rippikoulun pitopaikka ei ole minkään hiippakunnan alueella, lupa anotaan siltä tuomiokapitulilta, jonka alueella järjestön kotipaikka sijaitsee. Lupa voidaan myöntää sellaiselle järjestölle, jonka säännöt edellyttävät evankelis-luterilaisen tunnustuksen mukaista toimintaa tai joka anomuksessaan sitoutuu kirkkomme tunnustuksen mukaiseen opetukseen. Anomuslomakkeen malli on ohjeen liitteenä.

Lupakäytäntöön sisältyy rippikoulujen vuosittainen arviointi järjestön tekemän rippikoulun kokoavan arvioinnin ja rippikoulupäiväkirjojen avulla. Tämän lisäksi arviointia voidaan toteuttaa sopivalla määrällä konsultatiivisia tapaamisia rippikoulun opettajien ja tuomiokapitulin nimeämän järjestöyhdyshenkilön kesken.

 

Järjestö toimittaa vuosittain vähintään kolme kuukautta ennen rippikoulun aloittamista tuomiokapituliin ilmoituksen sinä vuonna pidettäväksi suunnitelluista rippikouluista sekä rippikoulukohtaiset toteutussuunnitelmat. Järjestön tulee riittävän ajoissa tiedottaa rippikouluun ilmoittautuneille siitä, miten seurakuntayhteyskokonaisuus ja muu rippikouluun valmistautuminen järjestetään. Ilmoitukseen liitetään edellisen vuoden rippikoulujen kokoava arviointi sekä rippikoulupäiväkirjat. Ilmoitus ja toteutussuunnitelmat laaditaan kahtena kappaleena. Toiset kappaleet lähetetään tuomiokapituliin ja toiset jäävät järjestölle itselleen. Lomakemallit ovat ohjeen liitteenä. Ilmoitus on mahdollista tehdä myös vapaamuotoisesti.

Rippikouluryhmän koko on enintään 25. Tuomiokapituli voi poikkeustapauksessa päättää ryhmäkoon ylittämisestä, kun siihen on erityisen painavat syyt.

5. Seuranta ja arviointi

Seuranta ja arviointi on yksi kirkon järjestämä yhteistyön muoto rippikouluja toteuttavien järjestöjen kanssa. Tavoitteena on näin tukea järjestöjen rippikoulutyötä ja sen kehittämistä osana kirkon toimintaa.

Tuomiokapituli seuraa ja arvioi järjestöjen rippikoulujen toimintaa kahdella tavalla. Antaessaan järjestölle luvan rippikoulun toteuttamiseen se arvioi etukäteen anomuksen käsittelyn yhteydessä, vastaavatko rippikoulun sisältö ja toteutussuunnitelma piispainkokouksen hyväksymää rippikoulusuunnitelmaa, rippikoulun malliohjesääntöä soveltuvin osin ja tässä ohjeistuksessa annettuja määräyksiä. Tähän liittyy myös järjestön tekemä kokoava arviointi rippikoulupäiväkirjojen pohjalta.

Toinen yhteistyön muoto on tapaamiset ja konsultaatiot järjestön edustajien kanssa. Ne voivat toteutua rippikoulun aikana tai muina neuvotteluina joko tuomiokapitulin nimeämän järjestöyhdyshenkilön tai järjestön aloitteesta. Tapaamisten tarkoituksena on tukea järjestön rippikoulujen kehittämistä. Kyse on ennen muuta konsultoivasta yhteistyöstä opettajien kanssa. 

Rippikoulun järjestöyhdyshenkilöiksi tuomiokapituli nimeää rippikouluun perehtyneitä henkilöitä. Yhdyshenkilön on otettava hyvissä ajoin yhteyttä järjestön rippikoulutyöstä vastaavaan henkilöön tai yksittäisen rippikoulun vastaavaan opettajaan ja sovittava tapaamisista. [Yhdyshenkilö määrää lupakaudella toteutettavien tapaamisten vähimmäismäärästä].

Tuomiokapituli voi edistää järjestöjen ja seurakuntien välistä vuorovaikutusta rippikoulujen toteuttamisessa kutsumalla järjestöjen edustajia hiippakunnalliseen rippikoulukoulutukseen ja rippikoulua koskeviin neuvotteluihin.