Hiippakuntavaltuuston työjärjestys

Hyväksytty Helsingissä 18. päivänä toukokuuta 2004.

Hiippakuntavaltuusto on kirkkolain 17 b luvun 5 §:n nojalla hyväksynyt itselleen työjärjestyksen:

1 §
Hiippakuntavaltuuston tehtävät

Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa sekä suorittaa sille kuuluvat muut kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä annetut tehtävät

- - - - -
KL 17b:1

2 §
Hiippakuntavaltuuston kokoontuminen

Hiippakuntavaltuusto kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle tuomiokapituli.

Helmikuussa pidettävässä kokouksessa käsitellään hiippakunnan edellisen tilikauden toimintakertomus ja tilinpäätös.

Touko-kesäkuussa pidettävässä kokouksessa käsitellään hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tulevan vuoden talousarvio.

- - - - -
KL 17 a: 3 §
Jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä, toimielimen koolle kutsumisesta, puheenjohtajan tehtävistä, asioiden käsittelystä, päätösvaltaisuudesta, esteellisyydestä, äänestämisestä, ratkaisuvallan siirtämisestä, vaalikelpoisuudesta ja vaalin toimittamisesta hiippakunnan toimielimessä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä seurakunnan toimielimiä varten säädetään.

3 §
Kokouksen alkutoimet

Hiippakuntavaltuuston kokouksen alussa toimitetaan nimenhuuto.

Kun nimenhuuto on toimitettu, todetaan, onko kokous laillisesti kutsuttu koolle ja päätösvaltainen.

- - - - -
KL 7:4 § 1 ja 2 mom.
Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit
Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.

4 §
Puheenjohtajat ja sihteeri

Valtuusto valitsee toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Valtuuston puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa valittaessa kokousta johtaa valtuuston iältään vanhin valtuutettu.

Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten puheenjohtaja.

Puheenjohtaja voi luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä.

Hiippakuntavaltuusto valitsee itselleen sihteerin.

- - - - -
KL 17b: 2 § 3 mom.
Hiippakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi on valittava maallikkojäsen.

KJ 7:3 § 3 mom.
Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

5 §
Kokouskutsu ja esityslista

Hiippakuntavaltuuston helmi- ja touko-kesäkuun kokousten kokoontumisaika ja –paikka on ilmoitettava vähintään kolme kuukautta ennen kokousta jäsenille, läsnäolo-oikeutetuille ja hiippakunnan seurakunnille. Muista kokouksista on ilmoitettava jäsenille ja läsnäolo-oikeutetuille vähintään kolme viikkoa ennen kokousta.

Esityslista lähetetään osanottajille vähintään seitsemän päivää ennen kokousta.

Jos valtuutetulla on tilapäinen este, hänen tulee viivytyksettä ilmoittaa siitä puheenjohtajalle ja tuomiokapitulille, jotka lähettävät kutsun varajäsenelle.

- - - - -
KJ 7:3 § 1 mom.
Milloin seurakuntavaaleilla valitun toimielimen jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on viivytyksettä ilmoitettava siitä toimielimen puheenjohtajalle. Saatuaan jäseneltä tai muuten luotettavan tiedon esteestä, puheenjohtajan tulee kutsua varajäsen hänen sijaansa.

KL 17 a:3 §
Jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä, toimielimen koolle kutsumisesta, puheenjohtajan tehtävistä, asioiden käsittelystä, päätösvaltaisuudesta, esteellisyydestä, äänestämisestä, ratkaisuvallan siirtämisestä, vaalikelpoisuudesta ja vaalin toimittamisesta hiippakunnan toimielimessä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä seurakunnan toimielimiä varten säädetään.

6 §
Läsnäolo kokouksessa

Valtuutetun, joka ei ole ollut saapuvilla nimenhuudossa, on ilmoittauduttava puheenjohtajalle, ja pöytäkirjaan on merkittävä, minkä asian käsittelyn aikana hän on saapunut. Samoin on meneteltävä, jos valtuutettu poistuu kesken kokouksen tai saapuu sen jälkeen uudelleen.

7 §
Asian käsittely

Asiat esitellään ja käsitellään tuomiokapitulin laatiman esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei hiippakuntavaltuusto toisin päätä.

Asioiden käsittelyn pohjana on tuomiokapitulin esitys.

Jos tuomiokapituli on ennen valtuuston kokousta peruuttanut esityksensä, asia on poistettava esityslistalta. Puheenjohtajan ehdotuksesta valtuusto voi muutoinkin päättää asian poistamisesta esityslistalta.

- - - - -
KJ 19:1 § 1 mom. 5 k.
Kirkon tehtävän edistämiseksi hiippakunnassa tuomiokapitulin tulee, jollei kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä
- - -
5) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle

8 §
Puheenvuorojen käyttö

Puheenvuoroja pyydetään puheenjohtajan määräämällä tavalla. Puheenvuorot on annettava pyytämisjärjestyksessä. Samanaikaisesti pyydettyjen puheenvuorojen järjestyksen määrää puheenjohtaja.

Puheenjohtaja voi antaa piispalle tai tuomiokapitulin muulle jäsenelle esittelypuheenvuoron ennen muita puheenvuoroja.

Puheenjohtaja voi antaa valtuutetulle lyhyen vastauspuheenvuoron ennen aikaisemmin pyydettyjä puheenvuoroja.

Jos puheenjohtaja niin vaatii, muutosehdotukset ja ponnet on jätettävä kirjallisena.

- - - - -
KJ 7:4 § 1 mom.
Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi.

KL 7:5 § 1 ja 2 mom.
Esteellisyys
Kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) esteellisyyttä koskevassa säännöksessä tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun säännöksen mukaan rinnastettavaa henkilöä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan osallistuessa itseoikeutettuna seurakunnan muun toimielimen kokoukseen häneen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään.
Jollei KL 25 luvun 5 §:n 1 momentista muuta johdu, muiden luottamushenkilöiden sekä seurakunnan viranhaltijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylaissa on siitä säädetty. Virka-, työ- tai muu vastaava suhde seurakuntaan tai seurakuntayhtymään ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa esteelliseksi hallintoasiassa, jossa seurakunta tai seurakuntayhtymä on asianosainen, jollei hän palvelussuhteensa perusteella ole esitellyt tai muutoin vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa.

9 §
Äänestykset

Jos valtuusto on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa valtuuston hyväksyttäväksi äänestystavan ja äänestysjärjestyksen, sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen.

Äänestys toimitetaan julkisesti, ellei kokous yksimielisesti toisin päätä. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä, tai äänten mennessä tasan ehdotus, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt.

- - - - -
KJ 7:4 § 2-4 mom.
Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen.
Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa tai, jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys.
Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 §:n 2 momentin ja 25 luvun 10 §:n mukaan todettava päätökseksi tullut mielipide.

KL 7:4 § 1 ja 2 mom.
- - -
Seurakunnan toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vastaehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee enemmistön kannanoton.

KL 25:10
Tasaäänet
Äänien jakautuessa äänestyksessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Kurinpitoasioissa ratkaisee kuitenkin se mielipide, joka on lievempi. Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut menevät tasan, ratkaisee arpa.
Jos virka tai luottamustoimi täytetään ehdollepanon perusteella, äänten mennessä vaalissa tasan valituksi tulee se, joka on asetettava ehdolle toisen edelle.

10 §
Asian pöydällepano

Jos keskustelun kuluessa tehdään ehdotus asian pöydällepanosta, tai asia ehdotetaan palautettavaksi uutta valmistelua varten tai tehdään jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, ja tätä ehdotusta on kannatettu, seuraavien puhujien on kohdistettava lausuntonsa tähän ehdotukseen ja päätös siitä on tehtävä, ennen kuin enempää keskustelua itse asiasta sallitaan. Jos tällainen ehdotus hyväksytään, puheenjohtajan tulee keskeyttää asian käsittely.

11 §
Vaalit

Vaali toimitetaan umpilipuin, jollei valtuusto yksimielisesti päätä toisin. Puheenjohtajan on kutsuttava vähintään kaksi valtuutettua avustamaan vaalitoimituksessa. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Enemmistövaalissa vaalilipussa saa olla enintään niin monta nimeä, kuin vaalissa on valittavia.

- - - - -
KL 7:4 § 3 mom.
Päätösvaltaisuus, äänestäminen ja vaalit
- - -
Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan.

KL 7:4§ 3 ja 4 mom.
äänestysmenettely, ks. edellä 9 §:n alla.

KJ 7:5
Kirkkolain 7 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua suhteellista vaalia toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin seurakuntavaalien suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin.

12 §
Aloitteiden vireillepano

Hiippakuntavaltuuston jäsenillä, tuomiokapitulilla, kirkkoneuvostoilla, seurakuntaneuvostoilla ja yhteisillä kirkkoneuvostoilla on oikeus tehdä aloitteita hiippakuntavaltuustolle.

Aloitteet on lähetettävä tuomiokapitulille kirjallisesti viimeistään kuusi viikkoa ennen kokousta. Aloitteen tulee sisältää ehdotus ja siihen kuuluva perustelu.

Tuomiokapitulin on valmisteltava aloitteen pohjalta esitys viimeistään valtuuston seuraavaan kokoukseen.

Hiippakuntavaltuuston jäsenet voivat jättää aloitteita myös ennen valtuuston kokouksen alkua kirjallisesti puheenjohtajalle. Keskustelun jälkeen aloite lähetetään tuomiokapitulin valmisteltavaksi. Päätös aloitteen sisältämästä asiasta voidaan tehdä tuomiokapitulin esityksen perusteella samassa kokouksessa, mikäli vähintään 3/4 valtuuston läsnäolevista jäsenistä pitää asian kiireellistä ratkaisemista tarpeellisena.

- - - - -
KL 17 b:1 § 1 mom. 5 k.
Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on
- - -
5) käsitellä kirkkoneuvostojen, yhteisten kirkkoneuvostojen ja seurakuntaneuvostojen sekä tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston jäsenten sille tekemät aloitteet

KL 20:9 § 1 mom.
Piispainkokouksella, kirkkohallituksella ja hiippakuntavaltuustolla on oikeus tehdä esityksiä sekä edustajalla aloitteita kirkolliskokoukselle. Niiden käsittelemisestä täysistunnossa ja valiokunnissa sekä äänestämisestä ja vaalin toimittamisesta määrätään kirkkojärjestyksessä. Tarkempia määräyksiä niistä voidaan antaa työjärjestyksessä.

13 §
Tuomiokapitulin maallikkojäsenen valinta ja
ehdollepano kirkkohallitukseen valittavasta jäsenestä

Hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet valitsevat tuomiokapitulin maallikkojäsenen ja kaksi varajäsentä toimikautensa ensimmäisessä kokouksessa.

Hiippakuntavaltuusto asettaa ehdolle kolme maallikkoa kirkkohallituksen jäsenten vaalia varten toimikautensa viimeisessä kokouksessa.

- - - - -
KL 19:3 § 2 mom
Maallikkojäseneksi kelpoinen on hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimeen ja suostunut ehdokkaaksi. Maallikkojäsen ja varajäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Vaalissa on äänioikeus hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenillä.

KVJ 3:8 §
Tuomiokapitulin maallikkojäsenen vaali toimitetaan suljetuin lipuin enemmistövaalina. Vaalissa äänestetään samalla kertaa jäsentä ja tämän ensimmäistä ja toista varajäsentä.

KJ 22:1 § 2 mom.
Kustakin hiippakunnasta valitaan yksi maallikkojäsen hiippakuntavaltuuston tekemän ehdollepanon perusteella. Maallikkojäsenen vaalia varten hiippakuntavaltuusto asettaa ehdolle kolme maallikkoa.

14 §
Pöytäkirjan tarkastajat

Hiippakuntavaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Valtuusto voi erikseen päättää, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti.

Jos tarkastuksessa pöytäkirjan sisällöstä jää vallitsemaan erimielisyys, valtuusto tarkastaa pöytäkirjan tältä osin seuraavassa kokouksessa