Sana tuomiokapituli tulee alunperin latinan sanoista domus capituli. Domus merkitsee taloa ja capituli lukukappaletta. Nimi on alunperin viitannut pappeihin, jotka kokoontuivat piispantaloon lukemaan kappaleita Raamatusta. Edelleenkin tuomiokapitulin kokoukset aloitetaan raamatunluvulla. Tuomiokirkko, hiippakunnan pääkirkko ja sen kirkkoherra, tuomiorovasti ovat samaa sanajuurta.

Hallinto ja lakiasiat

Hiippakunnan hallintoa hoitaa kolme viranomaista:

  • piispa johtaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa
  • tuomiokapituli on hiippakunnan yleistoimielin. Se hoitaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa
  • hiippakuntavaltuuston tehtävänä on tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa sekä hoitaa sille erikseen määrätyt tehtävät

Tuomiokapitulin istunnon jäseniä ovat piispa, tuomiorovasti, hiippakuntavaltuuston valitsema maallikkojäsen, kaksi papiston valitsemaa määräaikaista pappisasessoria, lakimiesasessori sekä hiippakuntadekaani. Tuomiokapitulin tehtäviin kuuluu hoitaa hiippakunnan hallintoa ja toimintaa. Erityisesti sille kuuluvat papistoa koskevat hallinnolliset asiat.

Tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston päätöksistä tiedotetaan hiippakuntatiedotteilla.

Tuomiokapitulin virasto palvelee seurakuntia sekä kirkon ja yhteiskunnan viranomaisia monissa hallintoasioissa. Virasto valmistelee virantäyttöjä ja tarvittaessa käsittelee myös tuomiokapitulille tulleita anomuksia sekä kanteluasioita. Lisäksi tuomiokapituli neuvoo kirkon hallintoon liittyvissä kysymyksissä ja pyrkii monipuolisesti tukemaan seurakuntia.

Tuomiokapitulin viraston työntekijöiden kelpoisuusehdot ja tehtävät on kuvattu tuomiokapitulin viraston johtosäännössä.

Hallinnon viranhaltijoita ovat lakimiesasessori, notaari ja kaksi toimistosihteeriä.