Notaari Heikki Hämäläisen työuran varrelta

16.3.2017

Kuva: Markku Pihlaja
Kuva: Markku Pihlaja

Kesällä 2003 siviilipalvelusmies Heikki Hämäläinen nousi hissillä viidenteen kerrokseen osoitteessa Bulevardi 16. Aulassa oli vastassa vahtimestari kopissaan ja edessä pitkä ura Helsingin hiippakunnan palveluksessa.

-  Elämä on tällaisten onnekkaiden sattumusten sarja tai kristillisesti sitä kutsutaan johdatukseksi. Otin yhteyttä tuomiokapituliin, kun edessä oli pakkolähtö iän takia, ja siellä oli siinä vaiheessa sauma, Petrus Repo oli juuri lähdössä sivarista kapitulista. 
 
Teologian opintoihin Hämäläinen päätyi niin kuin ennen vanhaan päädyttiin – seurakuntanuoritaustalta Kuhmon seurakunnan nuorisotyön tuloksena. Pääaineena Hämäläisellä oli Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria. 
 
Historian harrastaja Hämäläinen ajoittaa silloisen kapitulin toimintatavat noin kivikaudelle.
- Käytössä oli muun muassa käsinkirjoitettu postikirja, johon merkittiin lähteneet tuomiokapitulin kirjeet. 
 
Kapitulissa vilisi väkeä jakamattoman hiippakunnan aikana. Töissä oli kuusitoista ihmistä, oli kaksi notaaria ja Hämäläisen esimiehenä nykyisin muista yhteyksistä tunnettu Kari Kopperi. 
 
Siviilipalveluksen päätyttyä Hämäläinen jäi vahtimestarin sijaiseksi, ryhtyi opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä ja teki samalla puolikkaalla työajalla hallinnon sihteerin töitä. Notaariksi hän haki vuonna 2007. 
 
- Kapitulin notaarin paikka on hieno. Siinä pääsee tekemään monimutkaisiakin juttuja. Mieleen on jäänyt alkuvaiheilta, kun käynnissä oli seurakuntayhtymäprosessi Helsingin yhtymärakenteen muodostamiseksi. Kirjoitin esittelyn, joka meni Kirkkohallitukseen. Oli tunne, että tehdyllä työllä oli vaikutusta ratkaisuun.
 
Pastorit-palstan kautta Heikki Hämäläinen tunnetaan myös Helsingin hiippakunnan ulkopuolella. Hämäläistä onkin tituleerattu koko Suomen notaariksi. Miten hän löytää kaikenlaisiin kysymyksiin vastauksen?
 
- Kirkkohistorioitsijat ovat tiedonhankkijoita jo luonnostaan. Osaan lukea nopeasti kirjoja ja tiedän mistä etsiä tietoa. Lisäksi on tietenkin kiinnostusta lukea vanhoja asiakirjoja. Joskus sieltä löytää sen, että asian alkuperäinen perustelu on jo menettänyt merkityksensä. Esimerkiksi kirkkoherranvaalin vaaliehdokasjärjestelmä syntyi puolustamaan kirkkoa Ruotsin kuninkaan mielivallalta, että kuninkaan hännystelijät eivät saisi valtaa kirkossa.
 
Kymmenessä vuodessa työtä on muuttanut digitalisaatio.
 
- Sometoiminta on muuttunut voimakkaasti työssä. Olemme toista vuotta sähköisessä arkistoinnissa. Istunnon tiedoksiantoihin käytettiin ennen kolmen hengen työpanosta kahden päivän aikana, nyt siihen käyttää yksi ihminen kaksi tuntia. Työtä ei ole enää sidottu aikaan eikä paikkaan. Tuomiokapitulin voisi ulkoistaa siis Intiaan.
 
Kummankin piispan kanssa työskentely on tehneet vaikutuksen notaari Hämäläiseen. Piispan vaihtuminen on mieleenpainunut hetki työuralla.
 
- Yllättävän vähän muuttui, kun piispa vaihtui, vaikka siihen ladattiin paljon. Irjan piispuuskausi on ollut jatkumoa Eeron kaudelle, siinä on korostunut seurakuntien subsidiariteetti, siirtyminen hallintovirastosta palveluvirastoon. 
 
Hämäläinen arvostaa myös Helsingin hiippakunnan kirkkoherroja.
- Helsingin hiippakunnassa on helposti Suomen parhaat kirkkoherrat.
 
Kritiikkiä notaari Hämäläinen antaa kirkon päätöksentekojärjestelmälle.
 
- On päivänselvää, että kirkon päätöksentekojärjestelmä on täysin halvaantunut. Määräenemmistöjärjestelmä on tolkuton. Vaikka kirkolliskokousta ei olisi vaihdettu kymmeneen vuoteen, tilanne olisi sama kuin nyt. Nykyajan haasteisiin se ei kykene vastaamaan. Kaikki säädökset on opeteltu sen takia kiertämään, jopa kirkolliskokous tekee sitä.
 
Millä mielellä Hämäläinen lähtee uudelle uralle?
- Oikein mielelläni. Kylliksi saaneena. Tittelini on Software designer, ohjelmistosuunnittelija. Lähden digitalisoimaan tätä maailmaa.
 
Näkeekö Heikki Hämäläistä vielä kirkon jutuissa mukana?
- Ilmoittauduin ensi tilassa kotiseurakunnan kirkkoherralle vapaaehtoiseksi.